Aussit hyvästelty ja halpojen ruokien maa kohdattu!

Pientä päivitystä voisin vähän täällä blogin puolellakin tehdä. Muut somet laulaa, mutta jotenkin hirveän raskasta on ollut istua koneen äärelle. Nyt kuitenkin kirjoittelen jo Kuala Lumpurista (!!). Kreisii. Niin se aika vain sujahtaa, 2 viikon päästä on jo kotiinpaluu.

Tosiaan Ausseihin palatessani vielä, tarkemmin sanoen Hobarttiin Tasmaniaan. Vietimme Hobartissa abouttiarallaa vähän alle viikon ja tykästyimme kaupunkiin hurjasti! Saapumispäivänä bongasimme heti paikalliset markkinat; Salamanca Market, jotka ovat joka lauantai ja suuresti kehutut. Löysimme sopivasti gini- ja viskimaistelukojut ja pannaritkojun. Eli vietimme lauantain näitä tuotteita maistellen. Löysimme myös paikallisia kirsikoita, jotka olivat todella halpoja, sillä kirsikkasesonki oli loppumaisillaan. Australiassa on hassua, että koko ajan on jonkun hedelmän sesonki ja sitä saa halvalla ja se on hyvää.

Pääsimme myös todistamaan omaa urheilullisuuttamme, sillä patikoimme Mount Wellingtonin huipulle. Olimme jo aiemmin päättäneet, että haluamme Tasmaniassa kiivetä jollekkin vuorelle ja tämä vuori koitui meidän kohteeksi. Aivan mahtavat näkymät ja erilainen kokemus. Toisin sanoen vedimme jyrkkää ylämäkeä ja kinttupolkua 2 tuntia ylös, jolloin olimme aivan hiestä märät, nälkäisiä ja alastulo lähinnä itketti. Olimme ostaneet evästä ja punkkupullon, jonka aattelimme korkata päästyämme huipulle. No lasillisen joimme, sillä alastulo punkun vaikutuksenalaisena ei houkuttanut, sillä oli vaikeuksia muutenkin jo pysyä kivien päällä pystyssä. Selvisimme kuitenkin alas ja matka kestikin "vain" reilut puoltoista tuntia.

Yksi Hobartin huippuhetkistä oli, kun pääsimme hollantilais-&kanadalaisvahvistuksen kanssa juhlimaan Australian Dayta eli aussien kansallispäivää. Onneksi meillä oli kasassa hyvä porukka, sillä tämän päivän juhlinta jäi aussien puolelta erittäin laimeaksi. Onneksi Epulla oli edes Australian Day-hattu päässä koko päivän, niin juhlatunnelma oli edes vähän taattu. Tasmania oli kyllä miellyttävä kohde, vaikka vain kaksi kaupunkia kerkesimme kiertää. 

Vietimme viimeiset Aussipäivät Sydneyssa, sillä lento Singaporeen lähti sieltä. Vähän haikein mielin jätin Australian taakse. Siellä tuli kuitenkin tämän reissun aikana vietetty eniten aikaa. Viimeisen viikonlopun aikana emme tehneet mitään järin mullistavaa. Minä lähinnä fiilistelin aamupalaa syödessäni Sydneyn oopperatalon näkymää ja Aldin tuoreita viikunoita. Vaikka haikein fiiliksin jätin Australian taakse, silti Aasia kutkutteli. Halvat ja hyvät ruuat!

Saavuimme Singaporeen 7 tunnin lentomatkan jälkeen viime maanantaina hieman väsyneinä. Neljän päivän sisällä olimme matkustelleet Launcestonista Sydneyyn ja Sydneysta Singaporeen. Mielestäni Singaporea on erittäin helppo lähestyä, jollei ole ennen Aasiassa ollut, sillä se on sen verran länsimaalainen kompleksi ja vettä saa juoda hanasta. Olimme valinneet hotellin Geylangin alueelta, joka sitten myöhemmin googlettamisen jälkeen saimme selville, että tämänkin alue oli ns. red-ligth-districtia, kuten ensimmäinen kohde Ausseissa, Kings Cross. Noh, alue oli ravintoloiden kannalta huippu! Halpaa ja erittäin paljon erilaisia kohteita, jossa voi syödä!

Olimme vain muutaman päivän Singaporessa ennen matkan jatkoa Kuala Lumpuriin. Kerkesimme käydä katsastamassa keskustan, China Townin, Little Indianin ja Marina Bayn puistoineen. China Town sykähdytti. Ostimme jopa maisteluun kiinalaisia karkkeja ja kiinalaita "synttärikakkua", sillä China Town oli täynnä erilaisia juhlimisjuttuja kiinalaisten uuden vuoden takia. Karkit ja kakkut eivät sykähdyttäneet, mutta hauska maistelukokemus. Singapore oli kaupunkina jees, mutta jotenkin sen niiin länsimaalaisuus sääntöineen ja korkeineen pilvenpiirtäjineen jätti kylmäksi. Olen paljon tyytyväisempi päästessäni kokemaan ns. oikeaa Aasiaa. Kuitenkin meidän kaupunginosa oli kuitenkin huippu verrattuna Singaporen keskustan kliinisyyteen.

Saavuimme torstaina Kuala Lumpuriin junalla. Vähän jännitti jo etukäteen, minkälaisia junia täällä on, mutta voin sanoa, että toimii! Sitä en vielä oikein ymmärtänyt, että Singaporesta Kuala Lumpuriin junamatka kestää reilut 7h ja matkaa on n.350km... Juna oli kuitenkin perus VR, vaikka ilmastointi oli hiukan liian lujalla (vietimme junamatkan takit päällä ja pyyhkeet peittoina) ja WC-tyyppejä oli kaksi; sitting toilet ja squat toilet. Olimme varanneet Kuala Lumpurin hostellin China Townista ja junamatkan jälkeen pääsimme hyvin perille. Nälkäkiukkuisen lähdimme metsästämään ruokaa ja päädyimme paikkaan, jossa söin nuudeleita, jotka näyttivät, että olivat liman peitossa ja meitä veloitettiin pähkinöitä ja kosteuspyyhkeitä, jotka tuotiin pyytämättä pöytään. Muutaman päivän jälkeen asia vaan hihityttää, mutta silloin matkustuksen jälkeen vaan kiukutti.

Oikeastaan nyt vasta kaksi kunnollista päivää takana Kuala Lumpuria ja voin sanoa, että tykkään tästä kaupungista. Ihmiset ovat ystävällisiä, puuroa löytynyt kaupasta, uusia makuelämyksiä koettu, muutamat basaarit kierretty ja China Townin hektisyys koettu. Ehkä suurin minulle pohdintaa aiheuttanut on se, kuinka normaalisti naiset täällä käyskentelvät pään peittävää huivia käyttäen. Tunsin itseni ulkopuoliseksi kävellessäni kaupungilla hiukset hulmuten. Joka paikassa on myös kauppoja, joissa myydään vaikka minkälaista pään peittävää huvia. Ei ole vain mustia tylsiä huiveja, joita olen itse tottunut näkemään, vaan on värikästä, kuviollista, timanttisia yms. Hauskaa kokea tämä ja se on myös avannut vähän silmiäni.

Molemmat ollaan fiilistelty myös erilaisia ruokia täällä. Ollaan syöty sekä ei-niin-maittavaa ruokaa ja superia ruokaa. Ollaan myös nähty iltavalaistuksessa Kuala Lumpurin kaksoistornit ja pyöritty ympäri China Townia. Odottelen innolla, mitä tänää tapahtuu, sillä tänään on kiinalaisen uudenvuoden aatto! Ja koska hostellimme on China Townissa, niin jotain hassua voi nähdä! Keskiviikkona aiomme hyvästellä Kuala Lumpurin ja iskeä Pedangiin, George Towniin, joka on tituleerattu Malesialaisen ruua pääkaupungiksi. Olen innoissani.

xoxo
Annika