Mildura. Farmi.

Sunnuntaina pääsimme 8h juna-&bussimatkan jälkeen saavuimme Milduraan. Syy, miksi tulimme tänne oli, että meillä odotti farmityöpaikka täällä. Minä 'pääsin' viinitilalle töihin ja Eppu appelsiineja poimimaan. Arvostus on jo kahdessa päivässä noussut tälläistä työtä tekeviä kohtaan. Me aiomme tehdä töitä muutaman viikon, mutta ne, jotka tekevät tätä monta kuukautta, huh! Työ on tylsää ja pomot on hulluja. Työhyvinvointi ei ole suuressa arvossa ja kaikki tunnutaan repivän työtekijöiden selkänahasta. Minulle sentään maksetaan tuntipalkkaa, mutta Epulle maksetaan aina palkka niin paljon, kun on appelsiinikoreja kerätty. Toisin sanoen leikkelen viinioksia sisällä (tähän mennessä tempranillo&pinot noir) ja lajittelen niitä kokojen mukaan. Toinen työ, jota tein tänää, on viinioksien "yhdisteleminen". Oksa, jossa on nuppu, liitetään oksaan, joka isketään maahan kasvaamaan. Sisätyö on ehdoton plussa, sillä täällä maanantaina oli +35astetta ja tänään oli vaatimattomat +28astetta. Työpäivät ovat 8h pituisia (minulla 7.30-16 ja Epulla 7-15). Mutta esimerkiksi tänään työnantajani sanoi puoli 2, että lähtekää kotiin, koska ei ole enää töitä tälle päivälle. Käytin päivän hyödyksi ja kiertelin Milduran keskustaa ja join cappucinoo. Työ tuntui siinä hetkessä edes vähän siedettävältä ajatukselta.

Kaksi päivää takana ja toinen päivä jo parempi kuin ensimmäinen. Mutta hatun nosto kaikille, jotka ovat tätä tehneet monta kuukautta. Onneksi meidän ei tarvitse. Kuitenkin tämäkin on kokemus, ajatellaan niin. Eipä ole paljoa muuta tehty viimeisen 2 päivän aikana. Enää 3 päivää jäljellä tällä viikolla.

Olen kuullut jo muutamalta, että blogimme voisi olla ruokablogi niin pläjäytämpä tänne kollaasin ruuista. Toisin sanoen oli tylsää 8h matkalla Melbournesta tänne. 

Nyt vähän lepiä ja reippaana aamulla ylös uuteen päivään! Bali siintää jo mieles.

Xoxo,
Annika